älä pelottele julmalla kohtalolla älä puhu pohjoisen suuresta tyhjyydestä nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa ja se juhla on nimeltään - ero mitä siitä jos emme aamua kohtaa jos kuu ei vaella yllämme: tänään ojennan sinulle lahjat joista ei ole kuunaan kuultu: kuvajaiseni vedessä ennen yötä kun virta ei vielä nuku katseen joka ei jaksanut nostaa tähteä takaisin taivaalle kaiun nuutuneesta äänestä joka kerran oli kesäisen tuore - jotta voisit värisemättä kuulla varisten juoruilun ympäri moskovaa ja kostea lokakuinen päivä olisi ihanampi toukokuuta... muista minut, kalleimpani, ainakin ensilumeen asti