Sietämättömän keveää Yhtä pitkää kuin leveää Latteaa ja litteää elämää Jokainen kai kavahtaa Mutta silti kiinni saa Itsensä taas venaamasta noutajaa Kaikki on niin kaunista ja silti liian lievää Sielu tahtoo suolaa ja makeaa Liemi jota keitän on niin mautonta ja sievää Hämmennän vain vettä sakeaa Saat puhaltaa sen sileää pintaa Maanantaina mietin Tiistainakin tuumaan Keskiviikko menee menojaan Torstai jotain toivoo Perjantai sen unohtaa Lauantaikin ohi laahustaa Sunnuntaina huomaan jälleen viikon unohtuneen Kun kutsuu pyhät kellot pakanaa Sade piiskaa ikkunaa tän huoneen ummehtuneen Mä vedän pääni päälle lakanaa Saat puhaltaa sen sileää pintaa Jos rahas tuhlaat röökiin, viinaan taikka roskasakkiin Voi sulla olla pirun mukavaa Mä kuukauden oon säästänyt jo uuteen nahkatakkiin Kai elämä on sitten helpompaa Kun saan puhaltaa sen sileää pintaa Tuu puhaltaan sen sileää pintaa Tuu puhaltaan mun sileää pintaa